Työnantajat kaipaavat nuorilta korkeakoulutetuilta realismia ja parempaa itsensä johtamista

Julkaistu 12.12.2019

Miten nuorten korkeakoulutettujen osaajien valmiudet vastaavat työelämän vaatimuksiin? Miten yliopisto- vs. AMK-taustaisten osaajien valmiudet poikkeavat toisistaan? Mitä puutteita nuorilta korkeakoulutetuilta löytyy, kun he astuvat työelämään?

Muun muassa näihin kysymyksiin vastaa Nuorten ammattilaisten valmiudet työelämässä -tutkimus, johon vastasi yli 100 yritysten johdossa tai esimiestehtävissä työskentelevää henkilöä. Korkeakoulutettujen rekrytointiin erikoistuneen aTalentin kyselytutkimuksen tulokset nostavat esiin selkeät terveiset työelämästä uransa alkuvaiheen työnhakijoille ja korkeakouluihin. Kysely toteutettiin marraskuussa 2019.

Selvityksen mukaan yritykset arvostavat nuorissa korkeakoulutuissa osaajissa eniten oppimishalua ja -kykyä, innostusta ja ennakkoluulottomuutta, tiedonhakutaitoja sekä uusien näkökulmien tuomista.

“Parasta nuorissa korkeakoulutetuissa osaajissa on se, että heillä on halu oppia uusia asioita, innokkuutta parantaa prosesseja (tuulettaa vanhoja toimintatapoja) ja antaa uusia näkemyksiä”, mainitsee 11-50 henkilöä työllistävän informaatio- ja viestintäalan yrityksen esimies.

Kysyttäessä nuorten korkeakoulutettujen osaajien puutteista osaamisessa, taidoissa tai ominaisuuksissa, tutkimuksessa nousi esiin puolestaan neljä toistuvaa teemaa: käytännön kokemus, odotukset vs. realiteetti työelämästä, itsensä johtamistaidot sekä epävarmuus.

“Moni vastaaja korosti epärealistisia odotuksia esimerkiksi uralla etenemisen nopeudesta. Tämä on tärkeä viesti, jota viemme korkeakouluihin ja nuorille työnhakijoille. Osalla korkeakoulutetuista on valitettavasti luulo, että pelkällä arvostetulla koulutuksella väylät aukeavat. Tätä virheellistä käsitystä on tärkeää muuttaa, jotta korkeakoulutetut keskittyisivät ensisijaisesti osaamisensa rakentamiseen”, toteaa aTalentin toimitusjohtaja Niklas Huotari.

Jopa 18,5% vastanneista työnantajista ja esimiehistä mainitsi, että nuorten korkeakoulutettujen odotukset työelämästä eivät vastaa realiteetteja. Monet osaajat tuntuvat joko kuvittelevan liikoja omasta osaamisestaan tai urakehityksen nopeudesta. Tähän realiteetin puutteeseen tuntuu vastaajien mukaan vaikuttavan etenkin se, että omaa osaamista ei osata suhteuttaa työelämän todellisiin vaatimuksiin.

Useat vastaajat nostivat esiin myös työelämätaitojen ja kokemuksen puutteen tuoman taakan, joka lankeaa yrityksen harteille. “Teoriaosaamisen kääntöpuolena on usein heikko käytännön tekeminen, jonka opettaminen jää yritysten vastuulle.”  Osa vastaajista kertoi lisäksi, että uransa alkuvaiheessa olevat korkeakoulutetut vaativat esimiehiltä paljon valmennusta ja tukea työelämään totutteluun aina rutiineista oman vastuun kantamiseen.

Noin 17% vastaajista puolestaan mainitsi, että uransa alussa olevat korkeakoulutetut eivät osaa johtaa omaa työtään riittävällä tasolla. Vastaajat olivat havainneet puutteita etenkin oman työkuormituksen ja ajanhallinnan osalta. Monen työnantajan mielestä uransa alkuvaiheessa olevat korkeakoulutetut eivät aina osaa käyttää aikaansa tehokkaasti.

Päivittäisen työn johtamisen ja itseohjautuvuuden lisäksi puutteelliset itsensä johtamisen taidot näkyvät työhyvinvoinnin laskussa. Osa vastaajista ilmoitti lisäksi olevansa huolissaan nuorten korkeakoulutettujen kyvystä tasapainoilla työn ja vapaa-ajan välillä.

Tutkimuksessa selvitettiin lisäksi työnantajien kokemuksia yliopisto- ja ammattikorkeakoulututkintojen suorittaneiden henkilöiden välisistä eroista. Korkeakoulutetun nuoren koulutustausta vaikuttaa vastaajien kokemuksen mukaan kahteen työn kannalta relevanttiin ominaisuuteen: analyyttisyyteen ja käytännön osaamiseen. Kyselyyn vastanneiden työnantajien näkemys on, että yliopisto-opinnot valmistavat työntekijän paremmin analyyttiseen työhön, kun taas ammattikorkeakoulusta valmistuvat ovat valmiimpia suoraan käytännön työhön.

“Yliopisto-opinnot ovat yleensä laaja-alaisempia, ja yo-korkeakoulutetulla voi olla hyvät tiedonhakutaidot ja analyyttiset kyvyt. Ammattikorkeakoulusta valmistuneella on opintoihin sisältyvien harjoitteluiden puolesta enemmän konkreettista osaamista, ja osaaminen keskittyy enemmän käytännön tekemiseen. Näin karkeasti kahtia jaettuna.”

Moni vastaaja kuitenkin myös korosti, että koulutustaustalla ei ole kovin paljon merkitystä.

“Usein on kysymys enemmän henkilön piirteistä kuin suoraan koulutustasosta.”

aTalentin tekemä tutkimuskokonaisuus toteutettiin avoimena kyselytutkimuksena vuoden 2019 marraskuun aikana. Kyselyyn vastasi yhteensä 103 yritysten johdossa, esimiehenä tai organisaatioissa rekrytointia tekevää henkilöä.

Lisätietoja:

Niklas Huotari, toimitusjohtaja, +358 40 531 0254, niklas.huotari@atalent.fi

Outi Mäkinen, markkinointijohtaja, +358 50 466 4795, outi.makinen@atalent.fi

Lisätietoa Nuorten ammattilaisten valmiudet työelämässä -tutkimuksesta: https://atalent.fi/nuorten-ammattilaisten-valmiudet-tyoelamassa

aTalent Recruiting on Aalto-yliopiston alumni- ja opiskelijajärjestöjen vuonna 2004 perustama rekrytointiyritys, jonka tehtävänä on rakentaa parempaa työelämää yhdistämällä yritykset ja korkeakoulutetut osaajat. Yritys rekrytoi liike-elämän vaativimpiin uran alkuvaiheen tehtäviin vuosittain n. 600 henkeä.

Tilaa uutiskirjeemme

Tuoreimmat uutiset nuorten ammattilaisten rekrytoinnista, employer brandingista ja rekrytoinnin kehityksestä.

Hyväksyn Tietosuojaselosteen