Tutkimus: nuoret korkeakoulutetut haluavat tutustua työyhteisöön ennen rekrytointipäätöstä, mutta tätä tapahtuu vielä harvoin
77% käyttää sosiaalista mediaa työnhaussa. Erityisesti Linkedin on kasvanut työnhaun kanavana voimakkaasti vuoteen 2016 verrattuna. Yhdeksän kymmenestä kokee saavansa liian vähän palautetta rekrytointiprosessissa. 92 % pitää tärkeänä tai erittäin tärkeänä tietoa syistä, joiden vuoksi häntä ei valittu. Työntekijöitä houkuttelee eniten yritys, joka pitää huolta työntekijöistään.
Työyhteisöä toivotaan selvästi nykyistä enemmän mukaan rekrytointiprosessiin, jotta työnhakija voi tutustua paremmin mahdollisiin uusiin työkavereihin ja organisaatiokulttuuriin. Tämä selviää Aalto-yliopiston opiskelija- ja alumnijärjestöjen omistaman rekrytointiyityksen aTalentin tutkimuksesta, johon vastasi 2081 henkilöä – pääosin korkeakoulutettuja nuoria talouden, tekniikan ja IT:n aloilta.
Tutkimuksessa selvitettiin korkeakoulutettujen ajatuksia ja kokemuksia työnhausta, rekrytoinnista ja työelämästä. Heiltä kysyttiin esimerkiksi työnhaun kanavista, rekrytointiprosessista, työsuhteeseen sitoutumisesta ja työelämän ajankohtaisista kysymyksistä, kuten houkuttelevimmista tekijöistä työnantajassa.
Vastaajista 35 % oli kokopäivätöissä, 28 % osa-aikatöissä, 33 % ei työskentele ja 7 % oli jossakin muussa tilanteessa. Kyselyn vastaajat edustavat laajaa otosta eri ikäryhmiä ja kokemustasoja työuran alkupuolella.
Sosiaalinen media on edelleen tärkein työnhakukanava ja lisäksi kasvattanut selvästi suosiotaan: työnhaussa sitä käyttää 77 % vastaajista. Sosiaalista mediaa suosivat erityisen paljon kaupallisen alan työnhakijat. Yksittäisistä kanavista erityisesti Linkedin on nostanut selvästi suosiotaan verrattuna kahden vuoden takaiseen. Myös Facebook on vahva edelleen. Printtilehtiä työnhakukanavana käyttää vain 6 % vastaajista.
Kun katsotaan millaisia rekrytointimenetelmiä työnhakijat kohtaavat verrattuna siihen millaisia toivoisivat kohtaavansa, isoin ero näkyy selvästi työyhteisön osalta. Työnhakijat toivoisivat tutustuvansa useampaan henkilöön sekä yrityksen tiloihin ja toimintaan ennen valintaa. Työyhteisöön tutustumista toivoi 46 % hakijoista, mutta vain 21 % oli tätä kohdannut.
”Työ on iso osa elämää ja työyhteisö todella merkittävässä roolissa siinä kuinka uusi henkilö viihtyy työssään. Monille Suomen huippuyrityksistä mahdollisten tulevien työkavereiden tapaaminen rekrytointiprosessin yhteydessä on arkipäivää, mutta suurin osa tätä ei näytä vielä tekevän”, toteaa aTalentin toimitusjohtaja Niklas Huotari.
Rekrytointiprosessissa arvostetaan erityisesti tehokasta viestintää sekä prosessin etenemisestä että valintapäätöksestä, selkeää työpaikkailmoitusta sekä yksinkertaista ja nopeaa hakujärjestelmää.
Palautteen merkitys nousi vuoden 2016 tutkimuksen tapaan erittäin keskeiseksi tekijäksi. Yhdeksän kymmenestä kokee saavansa liian vähän palautetta rekrytointiprosessissa. Lisäksi 92 % työnhakijoista pitää tärkeänä tai erittäin tärkeänä tietoa syistä, joiden vuoksi häntä ei valittu.
Työnantajana nuoria korkeakoulutettuja houkuttelee organisaatio, joka huolehtii työntekijöistään. Seuraavaksi tärkeimpinä tekijöinä vastaajien mielestä olivat organisaatio, joka mahdollistaa etenemisen, on asiantunteva ja tarjoaa hyvän palkan tai työsuhde-edut. Yrittäjähenkinen ympäristö tai tunnettu brändi taas houkuttelee yllättävän vähän.
Nuoret korkeakoulutetut etsivät jatkuvasti uusia haasteita. Yksittäiseen työtehtävään vastaajat arvelevat sitoutuvansa noin kahdeksi vuodeksi. Organisaatioon ollaan valmiit sitoutumaan pidemmäksi aikaa.
”Uran alkuvaihetta määrittää monella korkeakoulutetulla halu oppia paljon. Oppimiskäyrä halutaan pitää jyrkkänä ja sen takia uusia haastavampia työtehtäviä kaivataan nopeasti. Tämä on työnantajien ja esimiesten hyvä tiedostaa. Jos riittävää haastetta ei ole tarjolla organisaation sisällä, katse voi kääntyä muihin mahdollisuuksiin ulkopuolella”, aTalent Recruitingin toimitusjohtaja Niklas Huotari sanoo.
Kun katsotaan yritykseen sitouttavia tekijöitä, tärkeimmiksi vastaajilla nousivat mielenkiintoiset työtehtävät, etenemis- ja kehittymismahdollisuudet sekä hyvä esimies.
”Esimiestyössä rima on noussut. Mitä tahansa ei enää hyväksytä, vaan esimieheltä odotetaan tukea, sparrausta ja luottamusta. Mikromanageeraus ja hierarkia saavat monen niskakarvat pystyyn”, Huotari toteaa.
Lisätiedot:
- (5.8. asti) Niklas Huotari, toimitusjohtaja, 040 531 0254, niklas.huotari@atalent.fi
- Outi Mäkinen, operatiivinen johtaja, 050 466 4795, outi.makinen@atalent.fi