Työnhaku ilman relevanttia työkokemusta voi tuntua ylitsepääsemättömältä haasteelta ja tyhjän paperin kammo iskee helposti. CV:ssähän kuuluisi kertoa tiiviisti omasta osaamisesta ja työkokemuksesta, mutta entä kun oman alan kokemusta ei ole vielä kertynyt? Työpaikkailmoituksia selaillessa tulee helposti fiilis, että etsitään nuorta osaajaa vähintään 10 vuoden kokemuksella, jolta löytyy osaamista aiheesta kuin aiheesta aina myyntitykin elkeistä koodaamiseen. Fakta kuitenkin on, että kokemusta kartutetaan askel kerrallaan ja suurimmalla osalla meistä on paljon työkokemuksen ulkopuolistakin osaamista, josta voi ja kannattaa työnantajalle kertoa. Mutta miten CV rakennetaan tällaisen osaamisen ympärille? Tässä blogissa jaammekin muutamia vinkkejä, joiden avulla tuot osaamisesi ja kokemuksesi esiin, kun varsinaista oman alan työpaikkojen tarjoamaa näyttöä ei ole vielä eduksesi kertynyt.
Kaikki lähtee ilmoituksesta
Kuten hakemus, myös CV kannattaa kohdistaa haettavaan paikkaan sopivaksi. On tärkeää, että nämä kokemukset ja taidot vastaavat niitä tarpeita, joita potentiaalinen työnantajasi odottaa. Työpaikkailmoituksessa pyritään yleensä kuvaamaan mahdollisimman hyvin, millainen henkilö menestyisi tässä työtehtävässä, joten ilmoitus kannattaa lukea huolellisesti läpi. Millaista henkilöä ollaan etsimässä? Mitkä ovat vaadittuja taitoja ja mitkä lasketaan eduiksi? Voit koittaa hahmotella mielessäsi, millaista tyyppiä ollaan etsimässä pohjautuen työpaikkailmoituksessa esitettyihin kriteereihin ja miettiä miten itse sopisit tähän mielikuvaan.
Kuten CV:ssä yleensäkin, kronologinen järjestys uusimmasta tehtävästä vanhimpaan toimii hyvänä nyrkkisääntönä CV:n rakennetta mietittäessä. Kannattaa myös noudattaa perinteistä CV:n kaavaa, eli aloita koulutuksesta, sitten varsinainen työkokemus ja lopuksi muut tässä blogissa mainitut mahdollisuudet kertoa osaamisestaan. Oikeaoppisesta CV:n rakenteesta kannattaa napata perusvinkit täältä.
Työelämän perustyökalut haltuun harrastusten kautta
Harrastusten ja muun vapaaehtoistoiminnan kautta pääset usein kehittämään esimerkiksi tiimityöskentelytaitoja, pitkäjänteisyyttä, stressinsietokykyä ja organisointitaitoja. Jos olet joskus kilpaillut jossakin lajissa, osaat mitä todennäköisimmin hallita ajankäyttöäsi tehokkaasti, tehdä töitä päämäärien eteen sekä myös hallita mahdollisia pettymyksen tunteita. Jos olet valmentanut joukkuetta tai vetänyt ryhmää partiossa, on sinulle kertynyt rutkasti sosiaalista pääomaa ja kykyä työskennellä muiden kanssa. Harrastustoiminta ja sen eri muodot ovatkin erinomainen pohja työelämän perustaidoille. Lähes jokaisessa työssä tarvitaan ryhmätyötaitoja, kykyä hallita isojakin kokonaisuuksia ja toimia järjestelmällisesti. Erilaiset yksilö- ja joukkuelajit opettavat kaikki erilaisia taitoja, joista on sinulle hyötyä myöhemmin työelämässä. Mieti mitä taitoja hakemassasi tehtävässä arvostetaan ja mieti, voisiko sinulla olla näitä taitoja harrastustoiminnan kautta!
“Erilaiset pestit ja vastuutehtävät kannattaakin ehdottomasti mainita CV:ssä, koska ne kertovat mm. vastuunkannosta, sitoutumisesta ja aktiivisuudesta.”
Bileiden järjestämistä vai projektinhallintaa?
Opiskelijaelämän alettua monet lähtevät mukaan ainejärjestöjen, kiltojen ja kerhojen toimintaan, joissa toiminta voi olla hyvinkin lähellä yritysmaailmaa ja niitä niin sanottuja “oikeita töitä”. Tapahtumien järjestäminen, sponsoreiden hankkiminen sitseille, uusien konseptien suunnittelu ja esimerkiksi opiskelijajärjestön hallituksessa toimiminen ovat äärimmäisen hyvää kokemusta, joka tarjoaa sinulle monipuolisia valmiuksia työelämään. Erilaiset pestit ja vastuutehtävät kannattaakin ehdottomasti mainita CV:ssä, koska ne kertovat mm. vastuunkannosta, sitoutumisesta ja aktiivisuudesta. Kannattaa kuitenkin muistaa, että opiskelijatoiminnassa usein käytetyt mitä mielikuvituksellisimmat tittelit ja tehtäväkuvaukset eivät todennäköisesti heti avaudu rekrytoijalle, joten on hyvä myös selittää pestin sisältöä auki muutamalla lauseella. Tähän riittää lyhyt ja ytimekäs kuvaus tehtävistäsi sekä maininta, jos olet esimerkiksi onnistunut erityisen hyvin myymään isoja diilejä järjestöllenne tai ollut mukana luomassa täysin uudenlaista tapahtumakonseptia. Tässäkin kannattaa kuitenkin muistaa kohdentamisen merkitys ja esimerkiksi jos haet työpaikkaa viestinnän parista, kannattaa ehkä opiskelijajärjestön viestintävastaavana toimiminen mainita ennen vuosijuhlatoimikunnassa toimimista, vaikka jälkimmäinen pesti olisikin lähempänä nykyhetkeä.
Unelmaduuniin oman intohimon pariin
Entä jos pääsisitkin työskentelemään oman intohimosi parissa? Bongattuasi mielenkiintoisen työpaikkailmoituksen kannattaakin miettiä ihan yleisellä tasolla, mistä luonteenpiirteestäsi, osaamisestasi tai kokemuksestasi voisi olla hyötyä tehtävässä ja miksi juuri sinä olisit erinomainen valinta tehtävään. Jos tähtäimessä on esimerkiksi tehtävä viestinnän tai markkinoinnin parissa, voit mainita miten hyvin hallitset sosiaalisen median kanavat ja niiden tarjoamat eri työkalut. Jos taas haet teknisempää tehtävää, omista vapaa-ajan koodausprojekteista tai muusta teknisestä harrastuneisuudesta on varmasti etua. Rekrytoijan näkökulmasta tällaisilla haettavan tehtävän kannalta relevanteilla harrasteprojekteilla tai osaamisella voi olla jopa isompi merkitys, kuin varsinaisessa työsuhteessa suoritettujen alaan liittymättömillä tehtävillä. Kannattaa siis tuoda rohkeasti vapaa-ajan projekteja esiin, jos niistä voisi olla aidosti hyötyä haettavassa tehtävässä.
“Nuoruuden työkokemuksen voi huolellisella kohdentamisella kääntää edukseen vaativampiakin tehtäviä haettaessa.”
Asiakaspalvelija vai tehokas moniosaaja?
Nuorena kunnialla hoidetut kesäduunit eivät ehkä ole sitä “omaa alaa”, mutta näistäkin tehtävistä on mitä suurimmalla todennäköisyydellä oppinut paljon. Nuoruuden työkokemuksen voi huolellisella kohdentamisella kääntää edukseen vaativampiakin tehtäviä haettaessa. Oletko työskennellyt paineen alla kiireapulaisena jouluna tai ratkonut asiakkaiden ongelmia puhelimen välityksellä asiakaspalvelijana? Riippuen haettavasta tehtävästä ja tässä arvostettavista ominaisuuksista, pystyt konkreettisin esimerkein osoittamaan rekrytoijalle, että sinulla on näitä taitoja työkokemuksesi takia. Rekrytoijalle on myös yleisesti hyvä merkki mikäli olet nuoresta pitäen tehnyt töitä.
Nuoren työnhakijan kannattaakin miettiä omaa osaamistaan kokonaisvaltaisesti ja mahdollisimman avoimesti. Pohdi mikä omassa osaamisessa voisikaan olla se ratkaiseva tekijä, jolla menestyisit tehtävässä jota haet. Turhan luovaksi ei tietenkään kannata ryhtyä tässäkään. Rekrytoijakin on todennäköisesti joskus ollut nuori työnhakija ja turhan lennokas tarinointi siitä, miten pipolätkäjengin kapteenina toimiminen teki sinusta johtamisen ammattilaisen ei välttämättä iske halutulla tavalla. Ole rehellinen itsellesi, mutta älä vähättele mitään kokemusta, jonka koet kehittäneen sinua työntekijänä. Sinä itse olet paras määrittelemään, mistä palikoista haettavaan tehtävään liittyvä osaamisesi koostuu ja erilaisten kokemusten kautta voit todistaa sen myös rekrytoijalle.