Tiedätkö kollegojesi palkat? Jotkut tiedustelevat kollegojensa palkkatietoja verottajalta, toiset taas ovat onnekkaassa asemassa ja työpaikalla on avointa keskustelua palkoista. Jos työpaikallasi ei kuitenkaan puhuta palkoista, et tutkimuksemme mukaan ole ainut.
Palkoista ei puhuta töissä, mutta moni toivoisi muutosta
Palkkatutkimukseemme vastanneista korkeakoulutetuista suunnilleen puolet (naisista 56 %, miehistä 50 %) koki, että työpaikalla ei puhuta palkoista joko ollenkaan tai juurikaan avoimesti.
Sen lisäksi, että palkoista ei ylipäätään mielellään puhuta, moni ei tiedä läheistenkään kollegojensa palkkoja. Kolmasosa (naiset 33 %, miehet 32 %) ei tiedä yhdenkään kollegansa palkkaa. Yhden tai kahden kollegansa palkan tietää vain 31 % vastaajista. Tämä tarkoittaa sitä, että 63–64 % suomalaisista korkeakoulutetuista ei ole riittävää tietoa kollegojensa palkoista käyttääkseen tietoa hyödykseen esimerkiksi palkkaneuvottelussa.
“Avoin palkkapuhe näyttää olevan korkeakoulutettujen keskuudessa niin suuressa suosiossa, että arvioin avoimempien organisaatiokulttuurien yleistyvän vuosi vuodelta. Kysymys noussee vähitellen yhä useampien organisaatioiden sisäiseen keskusteluun”, aTalentin toimitusjohtaja Niklas Huotari kommentoi.
Selkeä enemmistö vastaajista toivoisi palkoista puhuttavan nykyistä avoimemmin niin omalla työpaikalla kuin laajemmin alallakin. Naisista selkeästi suurin osa, 79 % ja miehistäkin 61 % toivoo avoimempaa palkkapuhetta työpaikallaa. Valtaosa, naisista 89 % ja miehistä 74 %, myös ajattelee, että alalla yleisesti pitäisi keskustella palkoista. Vain pieni osa vastanneista (naiset 7 % ja miehet 4 %) ajattelee, että avoimempaa puhetta palkoista ei tarvita työpaikalla.
Suurin osa puhuu palkoista työpaikan ulkopuolella
Vaikka työpaikoilla vaietaankin palkoista, suomalaisilla on onneksi läheisiä, joille puhutaan avoimemmin. Naisista 61 % ja miehistä 55 % kertoo puhuvansa palkastaan avoimesti tai hyvin avoimesti. Toisille palkka- ja raha-asioista puhuminen taas on täysi tabu tai muuten vain yksityinen aihe: ainakin 11 % miehistä ja 7 % naisista, pitää palkkansa täysin omana tietonaan.
Kenelle palkoista sitten puhutaan? Yksityis- ja työelämän välillä näkyy vastauksissa selkeä ero. Aiheessa luotetaan läheisiin, kun taas esihenkilölle palkasta puhutaan niukasti. Miehet uskoutuvat palkka-asioissa useimmin ystävilleen (20 %), kumppanilleen (20 %) tai vanhemmilleen (17 %). Naisvastaajat ovat samoilla linjoilla. Heistä 21 % puhuu palkasta ystävien kanssa, 19 % kumppanin kanssa ja 17 % vanhempien kanssa.
Jotain työpaikalla vaikenemisesta kertoo se, että palkasta puhutaan esihenkilölle ja kollegoille yhtä vähän kuin nykyisille tai jopa entisille opiskelukavereille (miehet 8 %, naiset 8–9 %).Suurin osa suomalaisista tietää suunnilleen 3–5 ystävänsä palkan. Kuuden tai sitä useamman ystävän kanssa palkasta avoimesti puhuminen on harvinaista. Vastaajista kaksi viidestä (40 %) oli etsinyt julkisista verotiedoista tuttaviensa verotietoja.
“On luontevaa, että läheisille puhutaan palkasta mieluiten. Rohkaisen kuitenkin keskustelemaan palkasta myös esihenkilön kanssa. Tällöin on mahdollista luoda selvyyttä odotuksiin puolin ja toisin esimerkiksi miettimällä yhdessä millaisiin korotuksiin on mahdollisuus päästä ja mitä se työntekijältä vaatii”, Niklas Huotari sanoo.
Palkka-avoimuus
Tuloksista voidaan päätellä, että suurin osa suomalaisista kokee palkoista puhuttavan liian vähän. Suurin osa vastaajista toivoisi avointa palkkakeskustelua. Eniten tätä toivovat naiset.
“Palkat vaikuttavat edelleen olevan jonkinlainen tabu työelämässä, vaikka niistä puhutaankin koko ajan enemmän”, aTalentin toimitusjohtaja Niklas Huotari sanoo.
Tabut on tehty rikottaviksi, ja kyselystä päätellen palkat ovat aihe, josta halutaan avoimempaa puhetta. Palkasta puhuminen on varmasti viime vuosikymmeninä mennytkin huimasti eteenpäin, sillä vaikka työpaikoilla siitä vielä keskustellaan vähän, moni kyselyyn vastannut kertoi kuitenkin käsittelevänsä aihetta esimerkiksi ystävien, kumppanin ja perheen kanssa.
“Uskon, että tulevaisuudessa palkasta puhutaan avoimemmin myös kollegoiden ja esihenkilöiden kanssa ja rohkeimmat omalla nimellään julkisesti”, Huotari arvioi ja jatkaa, “Monelle palkka ei kuitenkaan ole tietyn perustason jälkeen kovinkaan merkittävä asia työssä, joten ymmärrän hyvin niitäkin joita koko palkkakeskustelu ei jaksa juurikaan kiinnostaa”.
Tutkimuksen metodiikka
Korkeakoulutettujen työelämätutkimus on yli 1400 vastaajan kyselytutkimus, jonka tarkoitus on selvittää ja tuoda julki korkeakoulutaustaisten henkilöiden kokemuksia ja odotuksia työelämän kysymyksiin, kuten palkkaan ja työpaikkaan sitoutumiseen liittyen.
Taustalla on halumme toimia sillanrakentajana työnantajien ja työntekijöiden välillä sekä lisätä ymmärrystä ja keskustelua merkittävistä työelämän ilmiöistä.
Lataa tutkimus täältä ja lue tarkemmin palkkakyselyn tuloksista.