Työnantajamielikuvan kehittämisen kustannuksen arvioiminen on vaikeaa. Kustannuksiin vaikuttaa yrityksen koon lisäksi muun muassa yrityksen nykytila, toimiala, yleinen markkinatilanne ja oma osaaminen. Tässä podcastissa pyrimmekin vastaamaan kysymykseen siitä mitä työnantajamielikuvan kehittäminen maksaa ja miten se kannattaa budjetoida.
Tässä jaksossa aTalentin Outi Mäkinen ja Tiara Kuutti käyvät läpi työnantajamielikuvan kehittämisen kustannuksia ja budjetointia. Podcastin aikana vastataan mm. seuraaviin kysymyksiin: Mitkä tekijät vaikuttavat työnantajamielikuvan rakentamisen hintaan? Kuinka paljon tämän kehittämiseen tulisi budjetoida? Miten työnantajamielikuvatyön budjetti tulisi perustella ylimmälle johdolle? Minkä osan tekemisestä voi tai kannattaa ulkoistaa vs. mikä kannattaa tehdä itse?
Kuuntele podcast kokonaisuudessaan Soundcloudissa, Spotifyssa tai alla olevan YouTube-linkin kautta:
Mitkä tekijät vaikuttavat työnantajamielikuvan kehittämisen hintaan?
Työnantajamielikuvan kehittämiseen vaikuttaa suuri määrä erilaisia tekijöitä. Ensimmäinen näistä on nykytila ja yrityksen brändi. Työnantajamielikuvaa on paljon helpompi ryhtyä rakentamaan mikäli potentiaalinen kohderyhmä tuntee yrityksen jo entuudestaan.
Tämän lisäksi kustannukseen vaikuttaa yrityksen toimiala ja yritysten kilpailu parhaista osaajista. Työnhakijavetoisilla toimialoilla (kuten IT-alalla) yritysten välinen kilpailu parhaista osaajista voi olla todella kovaa ja työnantajamielikuvalla erottautuminen vaatii normaalia suurempia taloudellisia panostuksia.
Merkittävänä kustannustekijänä mainitaan myös tavoite, eli kuinka suuri rekrytointitarve yrityksellä on, sekä yleinen markkinatilanne. Positiivisen markkinatilanteen aikana, kun uuden työvoiman kysyntä ylittää tarjonnan, on yritysten kilpailtava samoista osaajista. Tämä aiheuttaa samanlaisen tilanteen kuin hakijavetoiset markkinat.
Yksinkertaistettuna: mitä enemmän markkinoilla on kilpailua parhaista osaajista, sitä enemmän yritysten tulisi investoida työnantajamielikuvan rakentamiseen ja kehittämiseen.
Kuinka paljon työnantajamielikuvan kehittämiseen tulisi budjetoida?
Näin budjetointikauden alla kysymys on varsin ajankohtainen ja usean HR/rekrytointi/markkinointi- osaajan työpöydällä. Työnantajamielikuvan kehittämiseen investoitavat summat vaihtelevat yritysten välillä suuresti eikä ole mielekästä määritellä yhtä “oikeaa” euromäärää. Tästä huolimatta, mikäli jätämme kaikki muut kustannukseen vaikuttavat tekijät analyysin ulkopuolelle ja mietimme puhtaasti yrityksen kokoa, kokemuksemme seuraavat summat ovat olleet hyvä lähtökohta budjetoinnille:
- Startupit ja pienet yritykset: 2000-5000€
- PK-yritykset: 10.000-20.000€
- Suuret yritykset: 20.000€ ->
Keskustelimme aiemmassa podcastissa siitä, mistä työnantajamielikuva syntyy ja mitä toimenpiteitä tämän eteen voi ja kannattaa tehdä.
Miten työnantajamielikuvan budjetti tulisi perustella yrityksen johdolle
Yleinen ongelma työnantajamielikuvan kehittämisessä on, että siihen investoitujen resurssien tuotto ei ole aina laskettavissa. Tämä laskettavan ROI:n puuttuminen tekee työnantajamielikuvatyön budjetoinnista haastavaa. Tästä huolimatta työnantajamielikuvan kehittämiseen vaadittavat resurssit on voitava perustella.
Pääasiallinen syy työnantajamielikuvan kehittämiselle on houkutella enemmän relevantteja osaajia yritykseen. Hyvällä työnantajamielikuvalla voidaan parhaimmillaan saavuttaa tilanne, jossa yrityksen ei pidä edes avata julkista rekrytointikampanjaa, sillä sopivat osaajat löydetään avoimien hakemusten ja yhteydenottojen kautta. Tämä johtaa säästöihin rekrytoinnin kustannuksissa sillä yrityksen ei tarvitse käyttää resursseja rekrytointimarkkinointiin ja houkutteluun.
Toinen tärkeä peruste työnantajamielikuvan kehittämiselle on vähentää virherekrytointien määrää ja niistä aiheutuvia kustannuksia. Rakentamalla aito ja rehellinen mielikuva yrityksen arjesta uudet työntekijät tietävät mitä odottaa uudelta työltä. Tämä vähentää työsuhteen alkuvaiheessa tapahtuvien irtisanoutumisten ja irtisanomisten määrää. Odotustenhallinta on erittäin tärkeää sekä työntekijän että työnantajan näkökulmasta.
Työnantajamielikuvan eteen tehtävän työn tarkoitus on saada esiin minkälainen yritys olette ja minkälaisia osaajia teillä on. Tavoitteena on houkutella juuri oikeanlaiset osaajat, ei kaikkia.
Tämä blogi kattaa vain kevyen raapaisun Outin ja Tiaran keskustelemista aiheista eli suosittelemme vahvasti kuuntelemaan podcastin kokonaisuudessaan, erityisesti mikäli työnantajamielikuva on vastuullasi ja ensi vuoden budjetointi on työn alla. Haluaisimme myös kuulla mitä mieltä sinä olet – osallistu keskusteluun somessa ja anna meille palautetta!
#rekrycast #työelämä #työnantajamielikuva