“Viestintää, viestintää, viestintää – työelämässä kaikki on viestintää ja sama pätee rekrytointiin.” Uusimmassa #rekrycast -podcastin jaksossa Outi Mäkinen ja Jesse Kinnunen tarttuvat rekrytointiviestinnän pulmakohtiin, ja näitähän riittää. Mikä ihme siinä on niin vaikeaa?
Hurjat 89% nuorista ammattilaisista ei saa tarpeeksi palautetta töitä hakiessaan. 92% nuorista ammattilaisista sen sijan pitää palautetta syistä joiden vuoksi häntä ei valittu tärkeänä. Järkyttäviä lukuja. Epämääräisyys, työpaikkailmoitusten hähmäisyys sekä viestinnän puute prosessin aikana ovat pohjamudissa. Vain pieni murto-osa työnantajista hoitaa rekrytointiviestinnän kehujen arvoisesti kun taas todella moni jättää kauas kantoisia jälkiä – negatiivisia sellaisia – kymmeniin ellei satoihin työnhakijoihin kuukausi ja vuosi toisensa jälkeen.
#rekrycast podcastin uusimmassa jaksossa Outi ja Jesse vastaavat kysymyksiin: miksi rekrytointiviestintä on niin surkeaa, missä mennään vikaan, ja ennen kaikkea, millä keinoilla viestinnässä voi onnistua.
Voit kuunnella podcastin kokonaisuudessaan Soundcloudissa, Spotifyssatai alla olevan YouTube-linkin kautta.
Rekrytointiviestinnän muistisäännöt
Jos muistat vain kolme asiaa, muista nämä:
- Älä oleta
- Käännä sinun tarpeesi työnhakijalle suunnatuksi tarjoukseksi.
- Älä jätä työnhakijoita roikkumaan.
Rekrytointitutkimus 2018
Rekrytointi nuorten ammattilaisten silmin on tutkimus nuorten ammattilaisten ajatuksista työnhakua ja työnantajien käyttämiä rekrytointimenetelmiä kohtaan. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena ja yhteensä kyselyyn vastasi 2081 nuorta ammattilaista. Tutkimus itsessään jakautuu kuuteen eri teemaan: työnhakukanaviin, rekrytointimenetelmiin, rekrytointiprosessiin, rekrytointiviestintään, työsuhteen kestoon ja työntekijöiden sitoutumiseen.
Rekrytointiviestintä oli osa-alueista se, joka herätti selvästi eniten tunteita. Vaikka osa vastaajista oli tyytyväisiä yritysten viestintään, nousi tämä kuitenkin esiin suurimpana kehityskohtana. Negatiivisia tunteita herätti etenkin yleinen käytäntö lähettää hausta karsiutuneille automaattisia massa-sähköposteja. Täydellinen hiljaisuus oli myös edelleen aivan liian yleinen teema kommenteissa. Rekrytoinnin aikana monille työnhakijoille ei kommunikoida prosessin etenemisestä ja monet työnhakijat kertovat jääneensä tiedottomaan tilaan jopa viikoiksi.
”Valitettavan usein hakijat saavat odottaa tietoa prosessista viikko tai kuukausitolkulla. Yleensä vedotaan suureen hakijamäärään tai kiireeseen, mitkä ei kummatkaan mielestäni ole hyväksyttäviä syitä antaa kiinnostuneiden hakijoiden odottaa. Myös yritysmielikuva kärsii tässä kohtaa ja fiilis saattaa pahimmassa tapauksessa lopahtaa.” – Suora lainaus
Palautetta sai myös yritysten työpaikkailmoitukset, jotka nähtiin epämääräisinä ja harhaanjohtavina. Työpaikkailmoitukset täytetään usein turhalla jargonilla ja korulauseilla. Näiden sijaan toivottiin konkreettisia esimerkkejä yrityksen arjesta, oikeita esimerkkejä päivittäisestä työstä ja tietoa työkulttuurista.
Tutkimus on julkaistu 3. elokuuta 2018.
Lue lisää täältä: Rekrytointitutkimus 2018
—
#rekrycast#rekrytointiviestintä#työelämä