Miksi työnhakijaa pitää kohdella kuin asiakasta?

28.03.2019 | Tiara Kuutti | 5 min luettava

On itsestään selvää, että yritykset tekevät kaikkensa pitääkseen asiakkaansa ja sidosryhmänsä tyytyväisenä. Onhan tämä yritystoiminnan elinehto. Yksi yritysten kasvulle erittäin tärkeä ryhmä jää kuitenkin usein vähemmälle huomiolle: työnhakijat. Tässä blogissa kerromme miksi yritysten tulisi kohdella työnhakijoita kuin asiakkaita ja miten siinä onnistutaan.

Yritysten tulisi suhtautua työnhakijoihin kuten asiakkaisiinsa. Työnhakija on yrityksestä kiinnostunut henkilö, joka on halukas kuulemaan lisää yrityksen tarjoomasta. Hän on innoissaan mahdollisuudesta tutustua työntekijöihin ja valmis investoimaan aikaansa yhteistyön toimivuuteen.

Kuten myynnin saamat yhteydenotot, jokainen yrityksen saama työhakemus on osoitus kiinnostuksesta yritystä kohtaan. Tämä huomioiden, miksi emme ole valmiita investoimaan niihin, jotka ovat valmiita tekemään töitä kanssamme?

Viestintä on rekrytointiprosessin tärkein elementti

Tehokas viestintä on rekrytointiprosessin tärkein osa. Tätä todistaa viime vuonna toteuttamamme kyselytutkimus, johon vastanneet 2081 nuorta ammattilaista ilmoittivat tehokkaan viestinnän ja selkeän työpaikkailmoituksen olevan rekrytointiprosessin kaksi tärkeintä elementtiä. Saman voisi sanoa pitävän paikkansa myös myynnin osalta. Onhan laadukas viestintä, rehellisyys sekä oikea-aikaisuus avainasemassa myös hyvän asiakaskokemuksen tuottamisessa.

Usein hakijakokemuksesta ja viestinnästä puhutaan vasta rekrytointiprosessin loppuvaiheessa, kun osalle hakijoista pitäisi sanoa ei ja osalle kyllä. Todellisuudessa hakijakokemuksen luominen alkaa jo ennen rekrytointoprosessista päättämistä. Hakijakokemus alkaa muodostua, kun potentiaalinen hakija vierailee yrityksen nettisivuilla, seuraa yrityksen toimintaa sosiaalisessa mediassa tai lukee yrityksen avoimia työpaikkailmoituksia.

Kriittisin vaihe on kuitenkin hakuprosessin aikana tapahtuva viesintä: vastataanko työpaikkaa koskeviin tiedusteluihin nopeasti, annetaanko työnhakijoille mahdollisuus kysyä prosessista ja miten kauan prosessissa mukana olevat joutuvat odottamaan tietoa seuraavasta vaiheesta. Hakijaviestintä kattaa pitkän aikavälin aina ajatusten herättämisestä alkaen palautteen antamiseen asti.

Arvosta hakijan käyttämää aikaa palautteen avulla

Palautteen antaminen varmistaa, että jokainen työnhakija on tietoinen siitä, miksi hän ei edennyt prosessissa. Rekrytointitutkimuksemme mukaan 92% työnhakijoista pitää palautetta syistä joiden vuoksi häntä ei valittu tärkeänä. Toisaalta sama tutkimus osoitti, että 89% työnhakijoista ei saa tarpeeksi palautetta töitä hakiessaan. Tämä epäsuhta kertoo tarinan siitä, miten heikosti yritykset panostavat hakijaviestintään ja sitä kautta yrityksen työnantajamielikuvaan.

Palautteen avulla hakijoita voidaan auttaa kehittymään työnhakijoina. Työnhaku on vaikeaa ja se vaatii kokemusta. Yritysten on turha olettaa saavansa entistä parempia työnhakijoita ilman, että he auttavat hakijoita kehittymään. Proaktiivinen palautteen antaminen varmistaa, että rekrytointiprosessista hylätty työnhakija ei jää tyhjin käsin ja saa tuottoa prosessiin investoidulle ajalle. Vaikka palauteprosessi vaatii rekrytoijan työtuntien allokointia, mutta maksaa investoinnin takaisin tulevaisuudessa laadukkailla työnhakijoilla ja hyvällä työnantajamielikuvalla.

Palautetta antaessa kannattaa noudattaa seuraavaa kaavaa: mitä pidemmälle hakija on päässyt rekrytointiprosessissa, sitä laajemmin ja henkilökohtaisemmin palaute tulee antaa. Jokainen kasvotusten tavattu työnhakija ansaitsee henkilökohtaisen puhelinsoiton rekrytoivalta esimieheltä. Tämä osoittaa kunnioitusta hakijan työnhakuun käyttämää aikaa vastaan.

Hakijakokemus on investointi tulevaisuuteen

Rehellisyys korostuu positiivisen hakijakokemuksen luomisessa. Jos lupaat palata asiaan seuraavana päivänä, palaa. Mikäli rekrytointoprosessi venyy odotettua pidemmälle, kerro siitä hakijalle. Kertoisithan myös asiakkaalle, jos tuotteen tai palvelun toimitus viivästyy. Mikäli jatkuvasti lipsut aikatauluista, annat hakijalle kuvan siitä, että yrityksesi ei toimi rehellisesti eikä muiden aikaa arvosteta.

Hakijakokemus tulisi nähdä osana markkinoinnin laajempia prosesseja. Potentiaalisia ja kiinnostavia hakijoita kannattaa sitouttaa yritykseen, vaikka he eivät sopisi tällä hetkellä avoimena oleviin työtehtäviin. Muistuttelethan asiakkaitasikin olemassaolostasi. Soita potentiaalisille hakijoille kuulumisia, käy heidän kanssaan lounaalla tai aloita keskusteluja sosiaalisessa mediassa. Näin osoitat, että olet kiinnostunut hakijoista ja  haluat olla läsnä myös silloin, kun et itse tarvitse mitään. Muista myös, että tämän hetken hakijat voivat olla tulevaisuuden asiakkaita.

Teksti on päivitetty versio Nina Nevalaisen vuoden 2015 blogista. 

Toimiiko työnantajamielikuvastrategianne?

Tiara auttaa mielellään kehittämään yrityksenne työnantajamielikuvaa.

Hyväksyn Tietosuojaselosteen

Lisää työnantajamielikuvasta

Tässä podcastissa kerromme kuinka paljon työnantajamielikuvan kehittäminen maksaa ja miten työnantajamielikuvan kustannukset tulee budjetoida.

Tässä #rekrycast podcastissa käydään läpi mitä työnantajamielikuva tarkoittaa, mistä työnantajamielikuva syntyy ja miten siihen voi vaikuttaa.

Hyvä hakijakokemus on avain työnantajamielikuvan kehittämiseen. Tässä 6 helppoa vinkkiä joilla parannat yrityksesi hakijakokemusta välittömästi.

Tilaa uutiskirjeemme

Tuoreimmat uutiset nuorten ammattilaisten rekrytoinnista, employer brandingista ja rekrytoinnin kehityksestä.

Hyväksyn Tietosuojaselosteen