Hakijakokemus rekrytoinnin kulmakivenä – mistä hakijakokemus muodostuu?

15 marras 2017 | Annika Salonen | 5 min luettava

Hakijakokemukseen panostaminen on tullut vuosi vuodelta lähemmäs rekrytoijien arkea. Yritykset ovat ymmärtäneet, että rekrytoinnista on tulossa yhä enemmän markkinoinnin kaltaista ja että hakijasuhteiden hallitsemisesta on tullut entistä arvokkaampaa. Työnhakijoita halutaan kohdella hyvin – aloilla, joilla vallitsee hakijoiden markkinat ja työpaikkoja on moninkertaisesti tekijöihin nähden, on tämä välttämätöntä. Työnhakijat ovat rekrytointimarkkinoilla yrityksen avainasiakkaita, joille halutaan jättää hyvä vaikutelma yrityksestä myös tulevaisuuden varalle, tulivat he valituiksi tai eivät.

Hakijakokemuksen muodostuminen tutkijan silmin

aTalentin rekrytointipäällikkö Annika Salosen kesällä valmistuneesta pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan hyvää hakijakokemusta työnhakijoiden näkökulmasta, sen muodostumista ja seurauksia rekrytointiprosesseissa. Hakijakokemusta ei yllättäen juurikaan ole tutkittu akateemisessa maailmassa, joten tutkimus antaa myös uutta tutkimustietoa. Tässä tutkimuksessa tarkastelussa ovat tekniikan ja talouden aloilla toimivat, uransa alkuvaiheessa olevat ammattilaiset, joista kymmentä haastateltiin tutkimusta varten. Aiheen tärkeydestä kertoo sekin, että halukkaita, kokemuksiaan mielellään jakavia haastateltavia olisi ollut jonoksi saakka – ei mikään yleinen ongelma graduntekijälle. Tutkielmassa hakijakokemusta tarkastellaan laajemmin tutkitun asiakaskokemuksen viitekehystä hyödyntäen. Sen seurauksena havaittiin lukuisia elementtiä, joista hyvä hakijakokemus muodostuu.

Kohtaamiset

Hakijakokemukseen voivat vaikuttaa jo ensimmäiset fyysiset ominaisuudet, joita työnhakija huomaa kohdatessaan yrityksen. Positiivisesti hakijakokemukseen vaikuttavia seikkoja ovat selkeä ja rehellinen työpaikkailmoitus sekä vieraanvaraisuus yrityksen tiloissa esimerkiksi haastatteluun tultaessa. Työnhakijat eivät halua tulla kuulustelluiksi, vaan haluavat tutustua molemminpuolin ja tunnustella, mikäli työpaikka olisi hakijallekin juuri se oikea pidemmällä tähtäimellä. Yksi haastateltava vertasi työnhakua deittailuun. Lisäksi työnhakijat kaipaavat työpaikkailmoituksista persoonallisuutta – vaaditaanhan hakijoiltakin paljon erottuakseen muista työpaikkaa havittelevista.

Teknologia

Teknologia näyttäisi olevan melko suuressa roolissa hakijakokemuksen muodostumisessa. Teknologian nähdään toisissa tapauksissa suurta turhautumista aiheuttavana, rekrytointiprosessia hankaloittavana tekijänä, toisaalta joissain prosesseissa teknologian nähdään myös helpottavan rekrytointiprosessia huomattavasti. Etenkin mikäli teknologia tekee hakemisesta tehokkaampaa ja yksinkertaista, esimerkiksi käyttäjäystävällisine hakuportaaleineen, hakijakokemus paranee merkittävästi. Teknologiaa hyödynnetään myös verkostoitumiseen sekä työpaikkojen löytämiseen.

Rekrytointiprosessi

Nopeatempoisessa maailmassa työnhakijat olettavat, että myös rekrytointiprosessi etenee nopeasti ja sujuvasti – yhteydenottoihin kaivataan pikaista vastausta ja rekrytointipäätösten odotetaan syntyvän nopeasti. Etenkin rekrytointiprosessin ensimmäisten vaiheiden toivotaan etenevän nopeassa tahdissa. Silloin hakija voi siirtyä eteenpäin ja kohdistaa voimavaransa muihin työnhakuprosesseihin. Rekrytoinnin sujuvuutta ja saumattomuutta edesauttaa erityisesti hyvä ja avoin viestintä.

Viestintä

Hakijat arvioivat rekrytointiprosessissa yritysten yksisuuntaisia viestejä, vuorovaikutuksellisia kohtaamisia hakijan ja yrityksen välillä sekä työnhakijoiden keskinäistä vuorovaikutusta. Jälkimmäiseen on yrityksen vaikeampi vaikuttaa, mutta yrityksen omaan viestintään todella kannattaa panostaa. Hyvä ja riittävä tiedotus rekrytointiprosessin vaiheista saattaa vaikuttaa niinkin positiivisesti, että muut negatiivisina koetut seikat, kuten prosessin hitaus tai useammat, turhina pidetyt haastattelukierrokset voidaan antaa anteeksi. Vuorovaikutuksellisista seikoista henkilökohtaisen palautteen saanti osoittautuu hyvin tärkeäksi, hakijakokemusta parantavaksi seikaksi.

Työnantajamielikuva

Ironista kyllä, yksi hakijakokemusta parantava elementti on työnantajamielikuva. Eli mielikuva, joka hakijalla on yrityksestä ennen rekrytointiprosessiin osallistumista. Hyvän hakijakokemuksen voi aiheuttaa jo pelkästään se, että organisaatiosta, johon on hakenut, on jo entuudestaan positiivinen kuva, jolloin prosessia tarkastelee vaaleanpunaisten linssien läpi, eikä kaikkiin rekrytointiprosessin virheisiin kiinnitä huomiota. Toisaalta mielikuva organisaatiosta saattaa asettaa tietyt odotuksensa sille, minkälaista rekrytointiprosessia on syytä odottaa: ketteriltä startupeilta odotetaan sujuvampaa prosessia kuin jäykempinä pidetyiltä, suurilta organisaatioilta. Ei liene yllätys, että tutkimus osoitti mielikuvan yrityksestä työnantajana olevan yksi hakijakokemuksen seurauksista.

Lisää hakijakokemuksen seurauksia tarkastellaan blogisarjan toisessa osassa, jonka pääset lukemaan suoraan tästä.

Lisää aiheesta

rantatuolilla lokoilua kesäauringossa

Onneksi olkoon, kesäduuni on plakkarissa! Silmissä siintävät opiskelijabudjettia helpottavat kesäkuukaudet ja lepotauko ...

Coding Factory 2018 stage

Why do candidates decide to participate a recruiting event? Of course, the chance of getting a new job is one major reas...

PwC:n vuoden 2011 tuottamassa kyselyssä todettiin, että kansainvälinen talouskriisi on muokannut vahvasti milleniaalien ...